Saan toistuvasti somessani viestejä koskien syömishäiriötäni ja nimenomaan sitä, mitkä asiat auttoivat minua parantumisessa. Syömishäiriöstä parantuminen on vaikeaa. Vaikeaa, muttei mahdotonta. Haluan ensimmäisenä muistuttaa, jos minä olen pystynyt siihen, niin silloin pystyt sinäkin.
Sairastin noin 7-8 vuoden ajan vakavaa bulimiaa ja anoreksiaa, jotka melkein vei hengen. Pakko myöntää, että edelleen kirpaisee ajatella noita aikoja, mutta onneksi olen jo ajautunut sen verran kauas siitä, etten osaa tavoittaa samalla tavalla niitä vaikeita ajatuksia ja tunteita. Muistan kuitenkin miten pahoja ne oli. Muistan, kun jankutin äidille, etten ikinä voisi ajatella ruokailuista enää normaalilla tavalla tämän sairauden kokemisen myötä ja en toki uskonut omaan toipumiseenkaan. Sen verran syvässä kaivossa oltiin.
Mutta, tässä sitä nyt ollaan. Olen parantunut, enkä ajattele ruuasta enää samalla tavalla. Paraneminen ei tapahtunut yhdessä yössä, vaan vaati pitkän ja kivisen tien. Jotenkin hassua olla nyt kiitollinen siitäkin pimeästä matkasta.
Vertaistuella on tärkeä merkitys
Silloin, kun mulla oli syömishäiriö, niin en tiennyt mikä oli normaalia syömistä ja mikä ei. Päässä oleva ääni käski suorittamaan pakkoliikuntaa ja oksentamaan jopa porkkanoita, jos kaapissa ei muuta ollut. Olin todella hukassa, mihin suuntaan olisi pitänyt lähteä, päästäkseni pois tuskasta. Olisin kaivannut paljon vertaistukea. SoMe ei ollut silloin vielä muotia ja en uskaltanut avata suuta sairaudestani, joten olin tosi yksin. Nyt haluan itse toimia vertaistukena muille, joilla on vaikea suhde syömiseen.
Uskallan väittää, että syömishäiriön läpikäynyt ymmärtää syömishäiriöistä parhaiten.
Syömishäiriöstä parantuminen – 5 tärkeää oivallusta
1. Opettele kuuntelemaan kehoa ja ajatuksia. Ajatukset aiheuttavat tietynlaiset tunnereaktiot ja niitä ei tarvitse hävetä tai pelätä. Yritä kohdata vaikeatkin tunteet ja anna itkun tulla. Kirjoita ja puhu niistä. Mieti myös mikä tuntuu hyvälle kehossasi. Kokeile esim. venytellä ja joogata.
2. Ymmärrä, että takapakit kuuluvat asiaan. Kuten aiemmin mainitsin, on tärkeää ymmärtää ettei syömishäiriöstä parantuminen tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se vaatii aikaa, jopa vuosia, kuten minulla. Takapakit toki masentaa, mutta täytyy muistaa, että ne ovat vain kompastuskiviä onnistumisen tiellä – ja niistä mennään yli!
3. Ahdistuksen hallinta. On ymmärrettävä se, että tietyistä toiminnoista luopuminen tuo ahdistuksen tunteen. Esimerkiksi se, ettei voi tavoitella jotain tiettyä vaakalukemaa enää tai täytyykin oksentamistarpeen tullessa lähteä ulos ovesta ja sietää se paska tunne.
4. Muista onnistumiset. Se yksikin kerta kun voitat sairauden äänen, luo toivoa. Se fiilis, kun et päädykään oksentamaan ruokaa, vaan onnistut sietämään ahdistuksen tunteen, on jo osa voittoa. Se kun pääset ”elämän makuun” ja uskallat heittäytyä tekemään uusia asioita, antaa älyttömästi voimaa.
5. Opettele uusia rutiineja syömisen suhteen. On tärkeää opetella säännöllinen ateriarytmi, jotta keho saa tasaisesti ruokaa, aineenvaihdunta käynnistyy uudelleen ja ei pääse syntymään hillittömiä nälkäpuuskia. Opettele syömään vähän kerrallaan ja lisäile ruokaa lautaselle esim viikon välein.
Ihmiskeho on ihmeellinen. Oma aineenvaihduntani oli totaalisen jumissa, mutta kyllä se vaan tänä päivänä pelittää niin hemmetin hyvin ja oon kiitollinen, että saan syödä PALJON! On ihanaa huomata, että vaikka olisi kaksi viikkoa liikkumatta tai herkuttelee toisinaan enemmän, niin ei se paino hetkahda suuntaan tai toiseen. On kyse balanssista <3
Ihanaa päivää sinulle! Mikäli heräsi kysymyksiä tai ajatuksia niin laita kommenttia tai sähköpostia yhteys@elinaadasofia.fi 🙂
Kuvat: Laura Rosilla Laukka
Lue myös:
Syömishäiriö – ”se tulee aina olemaan kokemus, josta kärsin, kasvoin ja opin”
Seuraa minua:
Instagram: @elinaadasofia
Snapchat: elinaleskinen
Facebook: www.facebook.com/elinaadasofia
Youtube: elinaleskinen
xoxo, Elina
