Kaupallinen yhteistyö Tunnetaitoja lapselle

Tunnetaitokasvatus on todella tärkeää ja on ihanaa, että siitä puhutaan nykyisin. Samaa en muista omasta lapsuudestani. Nykyisin arvostankin sitä, että kirjoja tunnetaitoihin liittyen löytyy jo tosi hyvä määrä! Miu – ja Fanni -kirjasarja on ollut meidän perheen suosikki jo tosi kauan. Muistan, kun sain käsiini ensimmäiset Miu- ja Fanni- kirjat – ihastuin heti! Todella kiva kuvitus ja koen, että aikuisellekin on helpompaa puhua tunteista lapsille, kun kirjan tarinassa käsitellään tunteita.

Oon myös huomannut, että tunteet kiinnostavat lapsia, ihan pienestä pitäen. On ollut ilo seurata omien lapsieni (2- ja 4-vuotiaiden) matkaa tunteiden kaiken kirjavassa maailmassa! Meillä alkoi päiväkoti viime kesän kynnyksellä ja olen saanut sieltä palautetta, miten hyvät kaveritaidot esikoisellani on. Hän on empaattinen ja osaa esimerkiksi lohduttaa ystävää, joka itkee ikävää.

Tunnetaitokasvatus näin äidin näkökulmasta on tärkeä ja jatkuva prosessi, jossa autan ja opetan lapsiani tunnistamaan, ilmaisemaan sekä säätelemään tunteita. Aina se ei ole minulle helppoa, koska en omista lehmän hermoja. Yritän kuitenkin parhaani mukaan toimia mallina lapsilleni. Näytän kuinka saa harmittaa, miten harmitusta voi käsitellä ja kommunikoida siitä rakentavasti. Tärkeintä on mun mielestä tunteiden selittäminen auki. Äidilläkin voi tunteet kuumeta ja suuttumus nousta pintaan, mutta siitäkin selviää.

Mun vinkit tunnetaitokasvatukseen:

1. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen: auta lasta sanoittamaan tunteita ja ymmärtämään, mitä ne tarkoittavat. Esimerkiksi: ”tunnen itseni surulliseksi, koska en saanut tehdä sitä, mitä halusin”.
2. Tunteiden hyväksyminen: Kaikki tunteet ovat tärkeitä ja sallittuja. Tunteet kuuluvat elämään, eikä mitään tunteita saa vähätellä. Esimerkiksi: ”ymmärrän, että tunnet itsesi vihaiseksi, mutta toiselle ei ole ok huutaa”.
3. Tunteiden säätely: Tärkeää on opettaa keinoja, kuinka voi rauhoittua. Hengitysharjoitukset ja positiivinen itsepuhelu auttaa. Ja tässä myös korostuu oma esimerkki, miten vanhempana käsittelee omia tunteitaan.
4. Empatia ja muiden tunteiden tunnistaminen: On tärkeää ymmärtää, että myös muut saavat tuntea erilaisia tunteita. Se auttaa lasta sosiaalisten suhteiden rakentamisessa.
5. Ratkaisukeskeinen toiminta: Jos lapsi on vihainen ja jumissa tunteen kanssa, vanhempana voi opettaa miten ongelma ratkaistaan rakentavasti. Esimerkiksi miettimällä yhdessä mistä tunne johtuu ja mitä voisi tehdä sen helpottamiseksi yhdessä vanhemman kanssa. Yhdessä me selvitään ja ratkotaan tämä!
6. Kirjat, joissa käsitellään tunteita: kuvat ja lapsen tasoinen tarina auttaa tosi paljon tunteiden käsittelyssä.

Mun mielestä on tärkeää, että lapsi näkee aikuisen ymmärtävän häntä ja voi luottaa, että vanhempi auttaa. Se myös rakentaa suhdetta siihen suuntaan, että lapsi voi vanhempanakin kertoa äidille mitä tahansa on mielen päällä.

Tässä alla listattuna muutamia hyviä kirjoja, joita ollaan lueskeltu lasten kanssa viime aikoina:

”Fanni ja kiusattu kaveri” opettaa kaveritaitoja. Ollaan puhuttu 4 -vuotiaan kanssa siitä, miten ketään ei saa jättää ulkopuolelle leikeistä, vaan kaikki ovat tervetulleita mukaan. Kirjassa Fanni-norsua ei oteta mukaan leijonien leikkiin ja Ralf -liikeri joutuu pohtimaan puolustaako ystäväänsä vai ollako mieliksi uusille kavereilleen. Tiukkoja ja hyvin todellisia tilanteita, joita tulee vastaan koulumaailmassa.

”Fanni ja Iso ikävä” on ollut taas oiva kirja opettamaan tunnetaitoja ikävöimisen suhteen. Meillä oli helmikuussa Lontoon reissu vanhempien kesken ja lapset jäivät mummin ja mun kummitädin kanssa kotiin. Luettiin kirjaa ennakkoon ja puhuttiin siitä, että on tosi luonnollista ikävöidä sellaisia ihmisiä, jotka ovat tärkeitä. Ennakkoon ”valmisteleminen” selkeästi auttaa!

Oman kehon tärkeys ja arvostaminen on myös itselleni tosi tärkeä aihe. Olen nuorempana kamppaillut kehonkuvani kanssa ja huomannut, miten tärkeää on omien lasten kohdalla näyttää vanhempana esimerkkiä. Miten puhut itsellesi ja korostaen, että kaikkien meidän kehot ovat arvokkaita sekä omalla tavallaan kauniita.

Tähän liittyen hyvä kirjavinkki on ”Mursu, joka tahtoi joogata”. Kirjassa mursu tekee joogaa omalla tavallaan, vaikka vähän hankaluuksia on. Tämä kirja on itse asiassa innostanut lapsia kokeilemaan myös joogaliikeitä. Olkkarijooga onkin ihanaa yhteistä puuhaa koko perheen kesken! Koen itse, että liikunnan avulla saadaan erittäin hyvä kehoyhteys, kun huomaa pystyvänsä erilaisiin asioihin. Tärkeintä ei ole pyrkiä täydellisyyteen, vaan siihen, että liikunnasta pitää voida nauttia, kukin omalla tavallaan. Liikunnan endorfiinit tietysti myös tuo hyvää oloa jo itsessään!

Onko Fanni-kirjasarja teille jo tuttu? Entä millaisena koette tunnetaitokasvatuksen?

PS. Kannattaa kurkata Tunnetaitoja lapselle saitti kokonaisuudessaan! Sieltä löytyy kirjojen lisäksi paljon tietoa tunnetaidoista! <3

xoxo, Elina