Silmät ristissä kirjoitan tätä tekstiä. Yhtäkkiä tuntuu sille, että ollaan palattu samaan pisteeseen kuin alussa. Ekat kaksi kuukautta oli vauvan unien kannalta super raskaita. Alkuajan yöunia häiritsi myös vauvan hengityksen vahtaaminen. Olin aivan neuroottinen öisin ja pomppasin usein pystyyn varmistamaan, että liikkuuko rintakehä. Onneksi enää en tee sitä, ainakaan niin usein (haha). Tämä on kuulemma yleistä ensikertalaisäideillä.
Kun höpöttelin instagramissani pirstaloituneista öistä ja rintaraivareista, sain paljon veikkauksia 4 kk hulinoiden alkamisesta. Googleteltuani asiaa tarkemmin, totesin, että kaikki merkit tosiaan viittaavat 4 kk hulinoihin. Imetys.fi sivustoltakin löytyvät hulinamerkit täyttyvät.
4 kk hulinat – mistä on kyse?
Vauva havahtuu 3-4 kk iässä ulkomaaimalle ja ilmeisesti tällöin aivot kehittyvät eniten koko vauvavuoden aikana. Vauvaa kiinnostaa ympäristö niin paljon, että ruokailuun voi olla vaikea keskittyä. Imetys onkin tuntunut välillä tosi turhauttavalta, kun vauva repii, riuhtoo ja raivoaa.
On kyllä hurja ajatella vauvan elämää ja sitä, miten pieni voi oppia niin paljon ja niin lyhyessä ajassa. Isoja sekä tärkeitä taitoja. Oon huomannut, että Leo on ottanut kehitysaskelia niin ääntelyssä kuin liikehdinnässä. Vauva on yhtäkkiä kuin eri ihminen alkuaikoihin verrattuna.
Mitä vauvan käyttäytymisessä voi tapahtua hulinoiden aikana?
-Vauvan ruokahalun muuttuminen. Meillä oli alkuun rintaraivoa ja (Äidin)mieltä koettelevaa nälkälakkoa. Sitten syöminen muuttui tiheämmäksi ja nimenomaan vielä yöpainotteiseksi. Juuri kun ehdin iloita siitä, että vauva herää vain kerran yössä syömään niin sitten kaikki muuttui. Perus..
-Yökukkuminen. Joko syödään tai sitten vaan muuten ähelletään. Aamuyöllä uudelleen nukahtamisen kanssa on ollut työnsarkaa. Ollaan silloin turvauduttu vaunuihin nukuttamiseen, mutta sekään ei ole ollut helppoa.
-Itkuisuuden ja levottomuuden lisääntyminen. Meillä ei ole ollut koko vauva-aikana varsinaisesti yhtään itkuisuutta, paitsi nyt. Sellaista tyytymätöntä kitinää. Vauvalle on selkeästi muodostunut oma tahto ja laittaakin välillä hanakasti vastaan nukuttamisessa. Hän ei myöskään enää oikein viihdy perinteisessä sylivauva-asennossa. Nyyh. Nauttikaa siitä niin pitkään kuin voitte.
-Päiväunet lyhentyy tai voi jäädä jopa välistä. Kahden tunnin lounasunet ovat lyhentyneet tuntiin ja alkuillan unille on vaikea saada rauhoittumaan. Arvatkaapa vaan otanko tästä stressiä.
Tässä mä vaan haaveilen, että olispa ihana nukkua tuossa vauvan sängyssä. Niin suloinen pesä!
Vinkit 4 kk hulinoihin
Vauvan levottomuutta ollaan saatu helpotettua kohinalla (spotifysta white noise for babies) sekä tiski- ja pyykkikoneen huminalla. Iltaisin rauhallinen toiminta ja pimeys on myös auttanut eli syötän hämärässä. Sama homma päiväunien suhteen, yritän nukuttaa pimeässä. Yleisesti ottaen kannattaa panostaa rutiineihin eli tehdä kaikki iltatoimet mahdollisimman samalla kaavalla. Vauvat rakastaa rutiineja! Meillä iltarutiineihin kuuluu iltakylpy, yöpuvun pukeminen (mukavat ja pehmeät vaatteet!) ja syötön yhteydessä kohinan kuuntelu sekä unilaulun laulaminen tai hyräily. En koe itseäni hyväksi laulajaksi, mutta laulan silti 😀
Välillä myös täytyy vaan hyväksyä se, että mikään edellämainituista ei auta ja koko homma menee aivan mahdottomaksi hulinoinniksi. Se on raastavaa ja turhauttavaakin kuunnella vauvan itkua. Tuskastella sitä kun mikään ei auta…Tässä tilanteessa kannattaa vetää syvään henkeä ja pysyä rauhallisena. Tehdä vauvan olo turvalliseksi ja lohduttaa. Muistuttelen itseäni, että tämä on vain normaali vaihe, joka menee kyllä ohi! Yritän myös löytää asioista huumoria, vaikka välillä tiukkaa tekee..Se on aikamoista, kun itseä nukuttaa hirveästi, mutta toinen ei suostu millään nukahtamaan..
Viimeisenä vinkkinä sanoisin avun pyytämisen. Pyydä ystävää tai sukulaista avuksi ja jakakaa puolison kanssa vauvan hoitoa. Äidin oma aika ja nukkuminen on tärkeää <3 Mulla on tosin hieman haasteita täysien öiden nukkumisen suhteen, koska joutuisin joka tapauksessa heräämään ja pumppaamaan maitoa. Yhtenä yönä taannoin kun vauva nukkui 20.30-5.30, niin jouduin keskellä yötä nousemaan ja pumppaamaan.
Vertaistuen voima
Vertaistuki on tosi tärkeää (ihan yleisestikin äitiydessä) ja antaa voimia. Jaa siis kokemuksia ja vinkkejä toisten äitien kanssa. Se on helpottavaa tietää, että ei ole yksin!
PS. Mulla ja ystävälläni Katariinalla alkaa pian @aitiensuustapodcast Suplassa, joka käsittelee raskautta ja äitiyttä. Puhumme asioista suoraan ja niiden oikeilla nimillä. Sanoisin, että vertaistukea parhaimmillaan. Kannattaa siis ottaa seurantaan Instagramissa @aitiensuustapodcast ja pysyä kuulolla! Podcast alkaa maaliskuussa.
Iloa uuteen viikkoon!
xoxo, Elina
1 Kommentti
Tämä just! Meillä poika 13viikkoa nyt ja viimeisen viikon aikana meininki muuttunut tosi levottomaksi, raivotaan tissillä ja kitistään kun oikein mikään ei ole hyvä. Tuntuu että jatkuvasti saa olla kaikin keinoin viihdyttämässä, super raskasta. Ja päiväunille nukahtaminen on kovan työn takana, vaikka näkee että toinen on väsynyt. Toivotaan että ei ole pitkä vaihe:)