Hyvinvointi ja lifestyle Itsensä hyväksyminen

Et ole yhtä kuin diagnoosisi

Kirjoittanut: Elina Ada Sofia 21.2.2019

Kirjoittanut Elina Ada Sofia 21.2.2019

Kävelen kadulla, savua alkaa nousemaan korvista ja tekee mieli puuttua keskusteluun, mutta ehkä on parempi olla hiljaa.

Kuulin pari päivää sitten otteita keskustelusta kahden aikuisen ihmisen väliltä. Tässä keskustelussa ruodittiin mitä ilmeisemmin työkaverin masennusta ja sitä miten se on itseaiheutettua sekä luuserihommaa. Pisti todellakin vihaksi.

Ensinnäkin, mielenterveyden ongelmat eivät kerro kaikkea ihmisestä. Ne eivät myöskään määrittele millainen ihminen joku on – me ollaan kaikki yhtä arvokkaita ja upeita tyyppejä – oli diagnoosina masennus, influenssa tai sitten jalkaterän murtuma. Uskon, että muutenkin sana ”ongelma” ajaa sellaiseen negatiivissävytteiseen ajatteluun ja leimaa helposti koko paketin. Vai mitä mieltä ootte? Kannattaisi mieluummin puhua, että jokin osa-alue mielenterveydessä oirehtii. Esim mulla syömishäiriö ja masennus johtui mm. siitä, kun on kokenut hylätyksitulemisen / yksinjäämisen pelkoa, lisäksi yhteiskunnan paineet ja toki varmaan tietyt persoonallisuuden piirteet ovat myös olleet taustalla vaikuttamassa. Silti mä en ollut yhtä suuri kuin se mun ”ongelma”, vaan paljon muutakin. Ja niin olette tekin, joilla on mitä tahansa näitä ”ongelmiksi” kutsuttuja oireita. Muistakaa, että ootte upeita, ihania ja uniikkeja yksilöitä – täydellisiä just sellasena ku ootte! Älkää antako kenenkään määritellä teitä jonkun diagnoosin perusteella.

Diagnoosi on vaan koodi paperilla

Ja mitä tulee ennakkoluuloihin, niin valitettavasti tänäkin päivänä vielä näkee ja kuulee ruodintaa, kuten itse kuulin tällä viikolla. Todella takapajuista hommaa sanon minä. Ennen kuin siis arvostelet tai luot omia päätelmiä muista ihmisistä, mieti mille susta tuntuisi jos joku tekisi sulle niin. Mille tuntuisi, jos sut jätettäisiin ulkopuolelle sen takia, että paperissa lukee X diagnoosi. Se diagnoosi on sitä paitsi nimenomaan vaan koodi paperilla. Koodi, joka helpottaa terveydenhuoltoalan ammattilaisten välistä kommunikointia.

Mielenterveys voi järkkyä kenellä tahansa missä tahansa elämän vaiheessa.

Lisäksi uskon myös, että vain masennuksen läpi käynyt voi aidosti ymmärtää sellaista, jolla on masennus. En usko, että pelkkä tietokirjasta lukeminen riittää pääsemään masentuneen pään sisälle, vaikka oireet olisikin kuvailtu hyvin. Omakohtainen kokemus on eri asia. Mitä mieltä te ootte?