Yksittäinen kehu ei poista kehosta syöpää tai poista koulukiusaamista maailmasta, mutta yksi pieni kehu voi pelastaa jonkun ihmisen päivän ja samalla parantaa toisen itsetuntoa. Kehuminen parantaa samalla myös sinun päivääsi, sillä toisen ihmisen iloinen reaktio nostaa automaattisesti omia onnellisuuslevelejäsi. Päivästäsi tulee siis parempi!
Kehuminen nostaa mielialaa!
Jenkkien ja englantilaisten on helppo kehua toisia ja kutsua tuntemattomia jopa rakkaaksi. Suomessa jos naapuria kutsuttaisiin termillä ” rakas” saisi varmasti outoja katseita jatkossa 😀
Noh, jos ei nyt mennä rakas-levelille, kehumisen aiheita löytyy onneksi paljon muita. Hiukset, kengät, puhe, olemus, hymy.. Yksikin pieni juttu vaikkapa ystävän vaatetuksessa” voi kun sulla on kivan pirteä kesäinen mekko” riittää. Tai jos näet onnistuneen kuvan Instagramin ihmeellisessä maailmassa, niin miksi et sanoisi sitä hänelle?
Tuntuu myös, että liian usein suomalaiset kertovat vain ne negatiiviset asiat ja nimenomaan nimettömänä internetissä tai selän takana. Piia Pajunen kirjoitti vastikään blogissaan kuinka Iltasanomien kommenttiboksi räjähti negatiivisista kommenteista koskien uusien Fitnessmalli -kilpailijoiden ulkonäköä. Samaa koettiin viime vuonna kun olimme Fitnessmalli-kilpailun finalisteina sekä myös Miss Suomi – kilpailun aikana vuonna 2013. Tälläinen netissä haukkuminen on aina ihmetyttänyt mua suuresti ja monesta eri näkösuunnasta.
A) Miksi kukaan jaksaa vaivautua moiseen?
B) Mille haukkujasta itsestään tuntuisi jos hänen ulkonäköä ruodittaisiin netissä? Entä jos haukkujan lapsen ulkonäköä arvosteltaisiin? Olisiko se kiva?
C) Onko haukkuminen keino pönkittää omaa itsetuntoa? Jos on niin en ymmärrä miten se toimii.
D) Millaisia ihmisiä siellä ruudun takana on? Onko oma elämä tylsää? Kateutta?
Tätä voisin pohtia loputtomiin, koska en ymmärrä. Haukkujilta näyttää selvästi puuttuvan kyky asettua toisen ihmisen asemaan; mille itsestä tuntuisi jos sua kiusattaisiin netissä tai tosiaan jos oma lapsi joutuisi kokemaan haukkumista. Ei varmasti tunnu hyvälle. Ja se ei oo mikään selitys, että kun on julkisuudessa niin saa arvostella. Samanlaisia ja saman arvoisia ihmisiä olemme kaikki. Toki jokainen saa olla mitä tahansa mieltä toisen ulkonäöstä, mutta jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin silloin pitäisi järjen leikata, että leipäläpi pysyy ummessa.
Kiitos, eihän tämä nyt mitään ole
Kehujen vastaanottaminen on myös välillä melko haasteellista – niin helposti kun tuppaamme vähättelemään itseämme. Mutta MIKSI? Kai sillä on joku syy, että olet ostanut uuden mekon – se on siis miellyttänyt silmääsi. Ei sitä tarvitse vähätellä muille. Ota kehuminen vastaan kiittäen ja kerro miten innoissasi olet uudesta mekostasi.
Voisin sanoa esimerkkinä oman elämäni meikkikokemukseni. Mä en siis oo mikään mestari meikkaaja. Kajaalia en osaa käyttää, silmistä tulee lähinnä pandan silmät jos alan kajaalilla piirtelemään. Oon toki oppinut joitain vinkkejä tuben ihmeellisestä maailmasta, mutta meikkisivellin ei oo se kotoisin asia kädessä. Oon siis monesti ollut epävarma meikkaustaidoistani. Menikö nyt liikaa pakkelia naamaan ja varjostuksia vääriin kohtiin? Vai oonko nyt meikannut liian vähän (esim jotkut kuvaukset joihin tarvii itse meikata)? Näitä tilanteita on ollut paljon. Kerran kuitenkin yksi tuntematon tyttö kehui valtavasti epävarmalla kädelläni tehtyä meikkiä; ”onpa sulla kauniisti laitettu meikki, luonnollinen mutta silti näyttävä”. Kommentti nosti heti itseluottamustani meikkaamisen suhteen ja toki se piristi iltaani kun joku sanoi kivasti.
Eli kukapa ei tykkäisi kuulla kehuja?
Emme voi laukoa liikaa kohteliaisuuksia, joten jos näet jossain kaunista niin sano se ääneen. Kehujen sanominen nostaa molempien onnellisuuslevelejä positiivisen puolelle!
Onko sinun helppo heitellä kehuja kaverille? Tai tuntemattomalle? Entä kehujen vastaanottamisen laita?
Ihanaa päivää Sinulle!
Lue myös:
Itsetunto-opas arkeen jokaiselle
Kiitollisuus – tärkeä voimavara
Seuraa minua:
Instagram: @elinaadasofia
Snapchat: elinaleskinen
Facebook: www.facebook.com/elinaadasofia
Youtube: elinaleskinen
xoxo, Elina