Vauvavuosi lähenee loppuaan ja tehdäänpä hieman katsausta menneisiin kuukausiin. Edellisen postauksen vauva 7-9 kk pääset lukemaan täältä. Meininki on tosiaan viime aikoina ollut sellainen, että saisi olla extra silmäpari selässä. Vauhtia piisaa ja kaappien ovet ja vessaharjat kiinnostaa vähintään yhtä paljon kuin pöydän reunasta roikkuminen, kiipeily erilaisiin paikkoihin ja erilaisten tuolien liikuttaminen. Miksi työntää kävelytuolia, kun voi työntää oikeaa tuoliakin haha! Uskallusta tutkia paikkoja löytyy ihan eri tavalla kuin vaikkapa 9 kk ikäisenä. Hoplopissa tyyppi innostu oikein olan takaa ja sinkoili menemään minkä kerkesi! Vierastaminen on siis väistynyt ja kodin ulkopuoliset naamat alkaneet kiinnostaa eri tavalla. Meillä oli itse asiassa tosi voimakas vierastusvaihe, mikä oli omalla tavallaan aika liikuttavaa. Oli ihana nähdä, että minä olen turva. <3
Ekat sanat!
Ensimmäiset kunnolliset sanat tulivat myös noin 10 kk iässä. Äiti ja Isi. Lisäksi hoetaan paljon erilaisia tavuja. Tä-tä, do-do, ja-ja, ji-ji, ii-ii. Pieni on oppinut ymmärtämään monia sanoja, kuten esimerkki lamppu ja katsoo lamppua sanan kuultuaan. Vuorovaikutus siis kasvaa!
Meidän päivät
Meidän päivät ovat kuluneet leikkien kotona, vauvatreffeillä ja ollaan vaunulenkkeilty aika paljon. Välillä myös otimme vauvat mukaan Äitien suusta -podcastin nauhoituksiin, mutta meno alkoi olla niin villiä, että katsoimme parhaaksi jättää vauvat hoitoon äänitysten ajaksi. Ollaan lapsen isän eli puolisoni kanssa jaettu vauvan hoitoa niin, että molemmat saadaan tehdä töitä päivän aikana. Eli käytännössä olemme molemmat hoitovapaalla kotona.
Yöunet parantuneet hurjasti, vihdoin!
Yöunet ovat lähestulkoon kokonaisia ja imetän enää tosi harvoin öisin! Yleensä vauva nukkuu 19/20 – 6/7 . Jos sattuu heräämään esim 5.30, niin imetän ja tällöin jatkaa unia helposti tunti tai jopa kaksi. Päivisin imetyskertoja on tullut keskimääräisesti neljä. Alan nyt henkisesti valmistautumaan imetyksen vähentämiseen ja hiljalleen lopetukseen. Haikeaa! Ajattelin sinne vuoden hujakoille imettää. Ollaan nyt parisen kuukautta Espanjassa ja tämän matkan jälkeen voisi olla sopiva hetki lopetella.
Päiväunet sen sijaan ovat olleen hakoteillä. Samoin nukutus niin päiväunille kuin yöunillekin. Vauvan tyytyväisenä pitäminen on vaatinut sängyn vieressä pötköttelyä tai muuten nousee kiukku. Aiemmin pieni oli siis sellainen, että nukahti itsestään kun vei sänkyyn. Päiväuniajat asettuvat myös ihan miten sattuu ja ei ole mitään takeita siitä, että unta riittää. Joskus nukkuu aamupäivällä tunnin, joskus ei ollenkaan. Iltapäivällä varsinkin ollut haasteita nukkua pitkään, ehkäpä 30-50 minuuttia maksimissaan.
Ollaan myös testattu sitä, että jättäisi aamupäivän unet kokonaan pois tai ne olisi ihan minit eli keskittyisi pitkiin lounasuniin. Kuitenkaan ei ole ollut takeita, että unet olisi siltikään pitkät. 😀
Ehkä tämäkin tästä joskus asettuu. On silti lottovoitto, että yöunet ovat olleet nyt pitkiä!
Ajatella, viimeinen vauvakuukausi starttaa huomenna!
xoxo, Elina